Ai sä luet kirjoja?

"Ai sä luet kirjoja?", on minulle tuttu kommentti. Tämä kommentti laukaistaan kummastuneen ilmeen kera. "Et näytä sellaselta". Nyt mieleeni on juolahtanut kysymys, en näytä millaiselta?

On kummallista ajatella, että pitäisi näyttää joltakin voidakseen rakastaa lukemista. Miten niin en näytä ihmiseltä, joka lukee? Onko lukeva ihminen jotenkin erilaisen näköinen? Onko lukemisesta pitävällä tummat vai vaaleat hiukset? Onko hän pitkä vai lyhyt? Tyttö vai poika? Uusinta uutta vai kirpparivaatteita?

Minusta kirjallisuus kuuluu kaikille, jotka sen haluavat ottaa omaksensa! Se on musiikin lisäksi yksi asioista, joihin enemmistö voisi halutessaan samaistua ja päästä sisälle. Mutta joku tykkää musiikista, joku kirjoista, joku urheilusta ja joku niistä kaikista. Riippumatta siitä, miltä näyttää tai kuka on, voi kirjallisuus olla oma juttu. Se on pakopaikka, jonne kaikilla soisi olevan mahdollisuus.

Itse olen aina pitänyt kirjoista ja oppinut niistä paljon. Silti tunnen olevani ulospäinsuuntautunut ja menevä nuori. Vaikka en olekaan ehkä stereotyyppisen näköinen lukija, jolla on silmälasit ja on koko ajan nenä kiinni kirjassa eikä puhu muille mitään, ei se tarkoita että kirjat eivät voisi olla muun ohella osa elämääni!