Kirjan kirjoittaja Simone de Beauvoir on vuosina 1908-1986 elänyt ranskalainen kirjailija, filosofi ja feministi. Tosin hän ei itse kokenut olevansa feministi. Hän oli eksistentialisti ja ajatteli, että jokainen yksilö on pohjimmiltaan oma, erilainen maailmansa. Hän oli oman aikansa räväyttäjä, niin teksteiltään kuin tavoiltaan. Osa hänen näkemyksistään heräsi varmasti jo kouluaikoina, kun hänet laitettiin opiskelemaan katoliseen tyttökouluun, jonka tiedollinen koulutus perustui naisen tehtävään olla ensisijaisesti vaimo ja äiti.
Beauvoirin yksityiselämänsä sai lähes yhtä paljon huomiota, kuin hänen julkaisunsa. Beauvoir nimittäin oli kuuluisan filosofi Jean-Paul Sartren elämänkumppani, mutta ei asunut tämän kanssa, eikä heillä ollut lapsia tai sopimusta suhteestaan. Näin hänellä oli täysi vapaus matkustella, opettaa, kirjoittaa ja ylläpitää suhteita useisiin rakastajiin ja rakastajattariin. Aluksi häntä ei pidetty itsenäisenä ajattelijana, vaan ainoastaan Sartren 'lieveilmiönä'. Beauvoirin mukaan on myös nimettä Simone de Beauvoir-palkinto, joka annetaan naisten ihmisoikeuksien parantamiseen ja sukupuolten tasa-arvoistamiseen tähtäävästä työstä.
Toinen sukupuoli on siis kirja naisen ikuisesta toiseudesta. Se kertoo naisten sortamisesta, jota kuvaa sitaatti: "Naisilla on oikeuksia vain, koska miehet sallivat sen". Yksi perusteemoista on myös naisen aineellistaminen, jonka mukaan vähävaraisinkin mies voi tuntea omistavansa jotakin, jos hän on saanut kiinnitetyksi itseensä palvelevan naisen. Kirja käsittelee naiseuden historiaa ja sitä miten tähän päivään (1949) on tultu. Se kuvailee tarkasti 'Hyvän vaimon ominaisuuksia', ja pelkistää naiselle annetuksi kaksi tehtävää: olla aviovaimo sekä äiti.
Miehen ja naisen eriarvoista asemaa tarkastellaan niin biologisten erojen, kuin miehen kokemuksen todellistumisesta vasta toiseuden avulla. Lisäksi Beauvoir kuvaa naisen tilannetta 1949 omasta kuvakulmastaan ja antaa ohjeita vapautumiseen. Hänen mukaansa nainen on vapaa toiseudestaan kun hän on itse päättänyt olla yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti itsenäinen. Tätä näkemystä kuvaa Beauvoirin ehkä tunnetuin lause: "Naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan". Hänen päällimmäisen tarkoituksensa ollaan siis mielletty olleen selvittää, miksi nainen on asetettu poikkeamaksi miehestä. Sex-gender-määritelmä tarkoittaa, että on kaksi sukupuolta: biologinen ja sosiaalinen.
Teoksen vastaanotto oli tyrmäävä, johtuen osittain tai kokonaan siitä, ettei feminismiä tuona aikana ollut feminismiä. Beauvoir oli kirjan julkaistessaan jo tunnettu henkilö, joten kirja sai osakseen paljon huomiota. Kirjan kieltäjä oli paavi, joka kielsi 'kunnon kristittyjä' lukemasta kirjaa. Hän ilmeisesti näki kirjan horjuttavan yhteiskunnan yleistä rakennetta ja ajattelutapaa kristinuskolle kielteisesti. Huomio ei ollut ainoastaan negatiivista ja negatiivinenkin oli herättelevää. Teos uudisti ajatuksia Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa. Se ikäänkuin tarkoittamattaan oli alkusysäys feministiselle ajatukselle.
Nykypäivänä kun feminismi on jo yleinen käsite, kirjaa luetaan ehkä eri tavalla kuin ennen. Myös naisen asema on monin tavoin mullistunut ja osa tekstistä on siten vanhaa ja epäpätevää. Teksti on luonteeltaan todella jyrkkää ja pohtivaa. Sen vuoksi, vaikka kirja enää ei olekaan kielletty edes 'kunnon kristityiltä', saattaa moni paheksua kirjaa ja nähdä sen liiallisen dramaattisena sekä vanhanaikaisena. Kuitenkin jatkuvan tasa-arvokeskustelun tiimellyksessä on myös vanhoilla näkemyksillä merkitystä, ja niiden viestejä tulkitaan yhä uudestaan ja uudestaan.
Kirja kuulostaa aika paksulta ja vaikealta luettavalta, joten on hienoa, että silti valitsit kirjan! En yhtään ihmettele kirjan olleen joskus kielletty, mutta nykyään sen paheksuminen on mielestäni outoa. Suomessa jo naispresidentti osoittaa asioiden olevan tasa-arvon kannalta hyvällä mallilla, mutta valitettavasti näin ei ole kaikkialla tässä maailmassa. Pidän keksimästäsi otsikosta, se kuvaa loistavasti kirjaa.
VastaaPoistaOlet valinnut tärkeän aiheen luettavaksi, sillä tasa-arvoisuus on yksi tärkeimmistä asioista.
VastaaPoistaOlit lainannut/viitannut tekstiin hyvin eri lausahduksilla, joista sai makua kirjan kirjoittajaan. Propsit tämän kirjan sinnittelystä loppuun asti! (:
Pisteet kotiin!
VastaaPoistaTajuat hyvin eron aikalaisvastaanoton ja nykylukijoiden näkemysten välillä. Suomen näkökulmasta varmaan myös vuonna 1949 naisten tilanne oli toinen kuin ranskalaissisarten: meillä naisilla oli jo pitkään ollut äänioikeus, naiset olivat sodan aikana ottaneet hoitaakseen monet miesten työt, ja lueterilaisuuden naiskäsitys ei ehkä koskaan ole ollut aivan samanlainen kuin katolisten tai erityisesti paavin.
Naiset ovat jo taloudellisesti ja monin muinkin tavoin maassamme itsenäisiä. Silti monet - nimenomaan naiset - yhä tarjoilevat näkemystä, että naisen kuuluu olla vaimo ja äiti. Tätä käsitystä on varmasti vaikeampi muokata.
Olet esitellyt kirjan ja kirjoittajan hyvin. Hienoa työtä!